torstai 30. toukokuuta 2013

Kiirettä, kipeyttä ja kynsiä

Viikko on ollut kiireinen, kuten arvelinkin. Muutenhan ei olisi hätää, mutta mun oloni temppuilee. Siitä lääkkeestä tulee isommalla annostuksella kauhea pääkipu ja pienellä ei riitä viemään oireita. Kuumetta oli sitten tänäänkin. Tosin siihen auttoi kuuma +29 asteen ilma ulkona. Outoa.

Kynnet laitoin tänään taas pitkästä aikaa. Kelpaa sitten juhlissa tarjoilla.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Shoppailua ja aurinkoa

Viikonloppu meni otsikon mukaisesti. Mä olin lauantaina Kokkolassa shoppailemassa mun äitin ja pikkuveljeni kanssa, jonka ylioppilasjuhlia vietetään ensi viikolla. Lapset sai suosista jäädä kotiin iskän kanssa. Olin apuna miettimässä mitä ylioppilasjuhlia varten tarvitsee ja täytyi myös ostaa itsellekin vielä kengät ja Emmalle bolero... ja ylioppilaille lahjat! 

Aurinkoa on taas riittänyt ja voi tätä helppoutta lastenkin keksiä tekemistä, kun on ulkoleikit. Elias on tosi kova poika leikkimään ja hääräämään. Se on ihan vauvasta asti tykännyt leikkiä paljon ja itsekseen. Eetu onneksi tykkää vielä leikkiä Eliaksen kanssa, vaikka onkin 3 vuotta vanhempi. Emmakin välin innostuu poikien leikeistä, varsinkin sellaisista "höpsöttelyleikeistä".Mutta paljon on sitten itsekseenkin. Tosin yhtään ei voi jättää Emmaa vahtimatta pahan karkailutaipumuksen takia ja se on valitettevan raskasta. Kun olisikin saanut sen aidan.

Ensi viikko on kiireinen. Oon luvannut leipoa vielä avuksi äitille ja muutenkin järjestellä juhlia. Ja tietty juhlissa sitten toimin kahvinkeittäjänä ja tarjoilijana. Mutta mä tykkään siitä. Tykkään muutenkin juhlista kaikissa muodoissa.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Viikko vierähti

Taas on yksi viikko takana arkipäivien osalta. Toisiksi viimeinen viikko ennen lasten lomaa! Niillä alkaa kesä sitten oikein kunnolla, saavat nukkua aamulla pitkään. Noh, se koskee lähinnä Eetua. Emma ja Elias ovat melkoisen aamuvirkkuja.

Mä itse aloitan loma juhannusviikolla ja muistaakseni olen 5,5 viikkoa lomalla. Kyllä se tulisi jo mullakin tarpeeseen tuo loma! Vaikka nyt olen jaksellut paremmin sen lääkkeen ansiosta. Tosin tuli takapakkia, koska mulle tuli siitä pahat haittavaikutukset, eli järkyttävä pääkipu. (haittavaikutuksia tulee vain harvoin ko. lääkkeestä). Puolitin sitten annostukseni nyt viikon ajaksi, täytyy toivoa että sietäisin lääkettä, sillä se vei kuumeilun, kivut, sydänoireet jne... pois!

Tällä viikolla olen mm. syönyt maan parasta kebabia Pietarsaaressa lounastunnilla...


Ostanut kesäkukkia...


Käynyt kampaajalla ja "sortunut" taas pidennyksiin...
(mutta kun ne on niin ihanat, pitkät vaaleat hiukset.. :))


Ostanut marja-aroniaa ja nauhusta.


Ihanaa viikonloppua lukijat!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Kesä tuli murheen keskelle

Lapsilla on ollut mukava kesäinen viikonloppu - eihän ne tajua tuota meillä tapahtunutta murtoa. Toki ovat ihmetelleet, miksi me vanhemmat ollaan surullisia ja murheellisia.

Lämmintä on ollut aivan huimasti tähän vuodenaikaan nähden, hellerajat ylitetty nyt kolmena päivänä ja jatkoa lupaa.

Nyt ei oikein juttu luista tämän kummemmin. Täytyy vaan toivoa, että ne vorot saataisiin kiinni. Ovat mitä ilmeisemmin ulkomaalaista porukkaa. Ja jos joku jaksaa väittää, että ovat jotenki facebookin kautta keksineet meidät rosvota, niin huh huh ja terve!

lauantai 18. toukokuuta 2013

Järkytys

Eilen oli murtauduttu meille päivän aikana, kun oltiin pois kotoa. Ihan järkyttävää. Mun korut ainaki varastettu. Poliisi tutkii asiaa.

Meillä piti olla Antin kanssa kiva viikonloppu edessä Tampereella, omaishoidon lomittajahoitotäti olisi siis tullut kotiimme. Mutta jouduttiin perua.

Tämä tuntuu niin pahalta. Koti raiskattu. Mun olo meni fyysisestikin tosi huonoksi taas. Koko yön näin myös painajaisia ja pelottaa.

torstai 16. toukokuuta 2013

Kesä. Ja mä oon kevät.

Aivan uskomaton ilma ollut tänään. Kesä. Eliaksen kanssa innostuttiin vielä illalla pihahommiin, eikä tajuttu ollenkaan ajan kulua. Mä niin elän kesästä. Ainoa oikea vuodenaika.

Vaikka värianalyysin mukaan olenkin kevät-tyyppiä. Mun serkkuni Reetta Cristina's stylestä kävi nimittäin tekemässä mulle tänään tuon analyysin ja täytyy kyllä sanoa, että oikeilla väreillä on vaikutusta kuinka saa itsensä näyttämään paremmalta. Kevät-tyyppi on lämmin värisävyiltään Mulla oli muuten sattumalta ihan oikean sävyistä yllä. Kuvassa olevat farkut ja luonnonvalkoinen pitsitoppi, sekä kynnetkin juuri oikeaa turkoosin sävyä.

Ldn:ää olen nyt pari päivää syönyt ja vaikuttaa lupaaalta sivuvaikutuksineen.

Huomiseen, vielä lämpimämpään päivään.




tiistai 14. toukokuuta 2013

Ilta päiväkodissa

Tänään illalla oltiin Eliaksen päiväkodilla pihaseikkailutapahtumassa. Ihan kiva, kun enhän mä itse siellä muuten juurikaan käy, kun Antti vie ja hakee aina Eliaksen, mun työmaa kun on ihan eri suunnassa. Ja saivat Emma ja Eetukin vähän muistella päiväkotiaikojaan. Eipä niistä nyt kyllä olekaan kun vuosi.

Mun olo taas tänään ollu, no pa..a. Ei kuumetta, kai? Mutta tukkoisuus vaivaa. Koko nenän seutu tukossa ja tuntuu ihan päässä asti. Mitä kaikkea kuulkaa sitä ihminen tekiskään, jos olis terve! Nyt toivon vaan, että työkyky ei menisi, eli paljon toiveita kyllä sille LDN:lle asetan.


lauantai 11. toukokuuta 2013

Rakkautta, touhua ja pizzaa.

Tänään lähdettiin Kokkolaan Touhutaloon, kun kelitkään ei oikein aamusta muunlaiseen toimintaan olisi houkutelleet. Lapset kyllä nauttivat koko rahan edestä. Emmallekin oikein ominta tekemistä tuollanen touhuaminen ja kiipeileminen. Saispa kotiinkin jotenkin tuollaisen paikan!

Samalla reissulla kyläiltiin yhden mun Kokkolan ystävän luona ja käytiin syömässäkin oikein vanhassa kunnon Marmarassa. Eetua vähän mietitytti pizzan suuri koko :).

Tuosta ekasta kuvasta ei varmaan jää kenellekään epäselväksi kuka rakastaa ja ketä ♥. Huomista äitienpäivää jo innolla odottaen... Ja kiitollisena kaikista kolmesta keskenään erilaisesta, mutta yhtä rakkaasta lapsesta.



torstai 9. toukokuuta 2013

Vahvaa diagnoosiepäilyä Tampereelta!

Kävin siis tiistaina Tampereella Unesta-klinikalla krooniseen väsymysoireyhtymään perehtyneen Olli Polon vastaanotolla. Oli hyvä käynti ja kuulosti siltä, että mun oireet sopivat melko täydellisesti cfs:ään. Oli paljon sellaista mitä lääkäri näki ihan päällepäinkin minusta! Kaikenlaista tyypillistä sairauteen liittyvää. Nyt vain odottelen lääkettä saapuvaksi postiin. Se täytyy valmistaa Helsingin yliopistollisessa apteekissa, kyseessä siis pieniannoksinen Naltoreksoni.

Oli pieni syy vähän juhlia eilen illalla (kesän uutta mekkoani samalla testaillen), kun viimein löytyi lääkäri, joka otti tosissaan sairauden kanssa. En kadu yhtään vaikka jouduin Tampereelle asti mennä. Olisi aivan uskomatonta jos mun olo kohtentuisi. Ettei aina tarvisi pelätä kuumeen tuloa rasituksesta. Nytkin mulla muuten on kuumeinen olo ja kurkkuoireita..

Tänään oli kirkossa ensi syksynä ekaluokalle menevien kouluun siunaus. Eetusta tulee sitten elokuussa oikein oikea koululainen. Aika menee hurjaa vauhtia. Mulla on sitten kaksi koululaista.

Oli muuten tarkoitus tänään maalata terassit, mutta sää minkä teit!? Eipä ne sitten muuta kuin pesty, Eetu hyvänä apuna iskälle.



lauantai 4. toukokuuta 2013

Lauantai... Ja onhan se sunnuntaikin jo.

Olen melkein koko viikonlopun lasten kanssa päineen kotona, kun iskä lähti kannustamaan Leijonia eilen aamulla. Eihän tässä muuten mitään, hyvin pärjätään, mutta kun kelit on taas niin sateiset, ettei oikein ulkoilu inspiroisi. Ja täytyy kyllä myöntää, ettei tämä munkaan olo mitään hurraahuutoja aiheuta. Kumman tukkkonen koko pää.

Eilen lähdin lasten kanssa käymään mummulassa ja käytiinpä sitten naapuripaikkakunnallakin vähän shoppailemassa, ihan vaan Halpa-Hallissa. Emmaa kiinnosti keittiövälineet ja Eetu sai jonkun vesipyssymiekan. Ei Eliaskaan kaupasta tyhjinkäsin lähtenyt. En mä nyt niin usein lasteni kanssa ehdi yhdessä kaupassa käydä (arkisin en ikinä), ettenkö nyt voisi muutamaa euroa lasten leluihin käyttää!

Tästä mun olosta vielä voisin mainita, että en tiedä tosiaankaan tajuaako kaikkia tututkaan millaista mulla on. Ja kun varsinaista diagnoosia ei ole tullut vielä, niin voin vaan kuvitella joidenkin ajattelevan, että laiskuus ja päävikaisuus mua vaan vaivaa. Mutta voin sanoa, ettei todellakaan ole siitä kyse. On kamalaa ollut huomata ja lopulta tajuta ja hyväksyä, että ei pystyy ja jaksa tehdä asioita kuten ennen. Urheileminen, mulle aina niin rakas harrastus, on nykyään myrkkyä mun keholle. Minä joka olen aina mielestäni ollut aktiivinen, en vain enää jaksa. On kuumeilua, väsymystä, kurkku - ja korvakipua, imusolmukekipua kaulalla, huimausta, sumuisuutta, nivelkipuja, sydänoireita jne. Toivon tiistaina saavani kaksi vuotta kaivatun diagnoosin.

Sitten on onneksi hyviäkin aikoja ja hetkiä ja se ehkä saattaa joitain hämmentää, etteihän tuota mikään voi vaivata, kun shoppailla pystyy. Hämmensi itseänikin maaliskuussa hyvä hetki, kun menin hiihtämään kilpaa. Ajattelin siinä sivakoidessa, että ei jumalauta mua mikään vaivaa, täällähän mä hiihdän kilpaa. Ilohan oli sitten tosiaankin liian aikainen. Siihen epäiltyyn cfs:äänhän kun liittyy nimenomaan rasituksen jälkeinen huonovointisuus.

Mä oon 33-vuotias ja toivon vaan saavani terveyteni takaisin. Mulla on kolme lasta huollettavana. Mä ottaisin kyllä apua vastaankin mielelläni, mutta tuossa maaliskuussa oli sellainen kamala perätön solvausasia mua kohtaan, joka aiheutti sen etten ainakaan uskalla pyytää enää apua lastenhoitoon, kun parilta henkilöltä.

Mutta eiköhän se aurinko pian ala paistamaan.

torstai 2. toukokuuta 2013

Vappu meni ja tuulinen toukokuu tuli.

Saatiin juuri vapuksi uusi keittiönpöytäryhmä. Olen siihen oikein tyytyväinen. Kiitos vaan Huippukalusteelle hyvästä ja nopeasta toimituksesta sekä laadukkaasta ja kuvausta vastaavasta tuotteesta. Netin kautta siis tilauksen tein, koska muuten aika toivotonta täältä maalta lähteä huonekaluja etsimään.. Meinaan sitä, että sitä ei vain lähdetä kaupunkiin yleensä katselemaan, vaan on sitten löydyttävä haluamansa samalla reissulla. Ja sellaiset reissut on raskaita. Mutta eläköön nettikaupat, maalaisten pelastus :). Toki kun mä päivittäin töissä tuossa naapurikaupungissa käyn, sen suppean keittiönpöytävalikoiman siellä tarkistin.

Mutta vappukin oli ja meni siis. Elias pukeutui päiväkodin naamiaisiin merirosvoksi ja sitten illalla kotona lisäsi asuun vähän tyttöjen juttuja. Ihanan höpsö hassu pikkupoika. Eetu sen sijaan ei halunnut eskariin laittaa mitään asua, on kai sitten jo sen verran isoa poikaa. Emman koulussa ei mitään naamiaisjuttua ollutkaan vappuna. Vähän harmi, sillä prinsessa-asuja kyllälöytyisi. No, me ollaan Emman kanssa joka päivä arkiprinsessoja. Vaikka tänään mä tunsin itseni ihan harmaavarpuseksi. Tennarit jalassa ja sitä rataa.

Ja mikä tuuli ulkona. Oikein muistan lapsuudestanikin nämä toukokuut siitä, että aina tuuli ja oli kylmä. Mutta kyllä se kesä sieltä tulee, meilläkin jo pihassa näkyi harmaan seassa pilkahdus vihreää.