lauantai 27. heinäkuuta 2013

Viikko vierähtänyt!

Viikon sisällä on kyllä tapahtunut monenlaista ja onhan se mennytkin äkkiä. Ei ole taas bloginpäivityspuuhiinkaan pahemmin ehtinyt. Nytkin istun synnyinkotini portailla tätä kirjoittamassa. Tultiin tänne uimaan jokeen, joka melkein pihassa virtaa. Voi niitä lapsuuden kesiä, kun vaan uitiin ja uitiin...

Viikkoon on mahtunut lasten kanssa metsä- ja marjareissuja, mun ja Antin omaishoitajavapaalomailua Tampereella, mun töihinpaluu loman jälkeen ja tänään oli vielä oman kylän markkinatkin.

Kesä on ihanaa. Varsinkin kun kuumuutta riittää taas.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Ripsiväri, tärkein meikkini.

Mä oon kokeillut kyllä monia kymmeniä eri ripsivärejä tähän ikääni mennessä. Innostun aina hirveästi kaikista uusista jutuista ja olen kyllä mainonnan uhri. Mutta ihan hyvä niin, sillä eihän muuten olisi tullutkaan löydettyä tähän mennessä täydellisintä ripsaria. Niin toki hintaluokka mulla on alle 20 euroa. Ja se parhain kyllä on tuo Lorealin. Harja on hyvä ja koostumus sopivaa. Saan sillä mun pitkät ripseni täyteen loistoon.

Ja ripsiväri on mulle sellainen seikka, mitä ilman en mielelläni ole. Toki muutenkin meikkaan vähintäänkin hillitysti joka päivä jos jonnekin menen.

Kertokaapa lukijat omista ripsivärisuosikeistanne ja oletteko kokeilleet kalliimpia merkkejä, ovatko ne parempia?

Ps. Ihanaa tehdä välillä tällaisia "hömppäpostauksia" :)

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Lomareissu

Maanantaina oli viimein kauan odotetun lomareissumme vuoro. Perinteiseen tapaanhan se sijoittui Turku-Naantali akselille, tosin tällä kertaa paluumatkalla vietettiin yksi yö myös Tampereella.

Olimme ensin kaksi yötä Turussa Scandic-hotellissa. Saman ketjun hotellissa olimme yötä myös Tampereella. Tähän hotellivalintaan päädyimme, sillä Scandicissa lapset majoittuvat aina ilmaiseksi!

Maanantainan kiertelimme Turun torilla ja leikkipuistoissa. Tiistaina oli sitten iki-ihanan muumimaailman vuoro! Se on kyllä niin ehdoton suosikkipaikka meidän lapsille vuodesta toiseen. Ja itsellenikin. Ja itsehän sitä nauttii niin suunnattomasti jo siitä, kun näkee kuinka lapset nauttivat. Tiistai-iltana minä vielä kiertelin vähän Turun kauppoja. Ainahan sitä yhdet housut löytyy jos ei muuta :).

Keskiviikko-aamuna lähdimme kohti Tamperetta ja Särkänniemeä. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka naapurikunnan Powerparkin huvipuistosta tykkäänkin, päihitti Särkänniemi sen sellaisessa meille oleellisessa seikassa kuin rannekkeen väkisin laitto lapsen käteen. Emma ei anna laittaa ranneketta käteen, kun ei vaan tykkää. Powerparkissa eivät tätä ikinä oikein hyväksy, mutta Särkänniemessäpä tekivät oikein tuollaisen erityisluvan asiasta. Kyllä tuli hyvä mieli.

Torstaina mulla oli vielä kontrollikäynti Tampereella siellä Olli Polon vastaanotolla. Lisätään vielä yhdellä kapselilla annostusta päivässä ja toivotaan lisää apua lääkkeestä. Sillä kyllähän lääke on auttanut, vaikka huonojakin päiviä ja kuumeiluja on ollut. Mutta ovat ne vähentyneet siitä kevään kauhean pahasta tilanteesta.



tiistai 9. heinäkuuta 2013

Meidän elämä. Meidän Emma ♥.

Aina välin se iskee. Tajuaminen kuinka paljon haastavampaa meillä on, kun yksi lapsista on kehitysvammainen. Parhaiten sen huomaa, kun vertaa Emmaa poikiin. Emmaa täytyy vahtia koko ajan ja omatoimisuus on usein hukassa.

Kuitenkin haluan ottaa Emman mukaan samoihin asioihin kuin pojatkin ja muutenkin, että tehdään asioita kuten muutkin. Se vaan syö voimia.

Mutta tämä on meidän elämää. Ei voisi muunlaista ollakaan. Emmalta saa kuitenkin niin paljon. Rakkautta. Iloa ja hauskuutta.

Toiset ennustelevat
     tulevaisuutta
     kahvinporoista
     toiset
          tähdistä.
Sinun tulevaisuutesi
     ennustettiin
          silmäluomista
     ja
          ihopoimuista.

(Lilja Harju, Se on down)

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Markkinoilla

Tänään oli perinteiset Evijärven markkinat. Lapset tykkäsivät lätyistä, karusellista ja metrilakusta. Sääkin oli oikein hyvä, aurinkoinen ja lämmin.

Mun olosta vaan ei voi sanoa samaa kun säästä. Ei se ldn tunnu enää auttavan. Tai en tiedä pysyiskö oireet poissa täysin levossa, mutta kuinka voisin levätä? En yhtään mitenkään... Pelkään vaan, että tulee vielä joku täydellinen kunnon romahdus. Nytkin kolottaa joka paikkaa ja pistelee pelottavasti. Mistä hemmetistä saan avun?