Kirje Emmalle

Emmalle 27.1.2012

Emma rakas, synnyit 7 vuotta sitten kauniina talvisena päivänä – tai yöhän se oli, mutta kaunis, niin kuin sinäkin. Kun synnyit, äiti ja isi olivat aluksi surullisia, koska sinulla olikin yksi kromosomi liikaa. Se aiheuttaa sinulle ”tau syntrooman” pikkuveljesi Eetun sanoin.

Äiti oli niin hassu, että ajatteli silloin sinun synnyttyäsi jopa, ettei nauraisi enää ikinä. Eihän pidäkään paikkaansa yhtään? Tiedät kuinka meillä on ollut yhdessä hauskaa ja kuinka äiti on monesti saanut nauraa sinun touhuillesi. Et todellakaan ole vienyt äitiltä iloa elämästä. Päinvastoin sinun ansiosta äiti on oppinut entistäkin enemmän iloitsemaan pienistä asioista. Sinä Emma olet äitille aivan mahdottoman rakas. Se sinun yksi ylimääräinen kromosomi taitaa vaan lisätä äitin rakkautta sinuun.

Olet oppinut näiden vuosien aikana vaikka kuinka paljon asioita ja voi kuinka me ollaan isin kanssa riemuittu jokaisesta sinun uudesta taidosta. Sinä aloit kävellä 1v 10 kk iässä – samalla kun sait pikkuveljen Eetun. Sinulla on toinenkin veli, Elias. Veljet ovat sinulle todella tärkeitä. Tosin haluaisit aina, että hekin joutuisivat samoihin tilanteisiin kuin sinä. Kun sinä et tykkää yhtään vaikkapa lääkärikäynneistä, niin viitot sitten aina Eetua kaveriksi.

Vaikka sinä oletkin ihana, on sinulla kuules niitä hassuja ja äitin hermojakin koettelevia juttuja. Karkailusta sinä tykkäät, mutta onneksi sinun äiti on niin nopea juoksemaan, että etpäs ole pakoon vielä päässyt. Tai no, kerran kyllä karkasit isossa kaupassa huomaamatta äitiltä ja isiltä. Me oltiin jo ihan hädissämme, mutta sinä vaan istuitkin vanhan papan vieressä penkillä ja hymyilit. Sinun hymy ja iloinen ilmeesi muuten sulattaa kaikkien sydämet ja enpä usko, että kukaan sinusta voi olla tykkäämättä. Sait jopa taksikuskiltasikin etelänmatkatuliaisia, pehmo krokotiilin.

Muumit ovat olleet sinulle tärkeitä kaikki nämä vuodet. Sinulla on kaksi kulunutta muumipehmoa, jotka ovat erityisen rakkaita. Uudet eivät kelpaa. Tykkäät tutuista ja turvallisista asioista. Tulevaisuudessa tulee väistämättä uusia ja erilaisiakin asioita elämääsi, mutta yksi asia on varmaa: äiti pitää sinusta aina huolen. Se on äitin elämän tärkein tehtävä.

Rakkaudella, äiti

vaateaatoksia

Tänään tulivat postissa sekä h&m:n, että elloksen uudet kevätkuvastot. Ihanan värikästä! Siitä innostuneena valitsin itselleni kevätlookin by h&m. Katsotaan jos oikein tilaiskin nuo itselle jossain vaiheessa. Vielä on niin pitkä kuitenkin kevääseen...

Kaikki vaatteet uudesta h&m kuvastosta

Joulu ♥

Ihanaa joulua vietetty. Eilen aattona oli perinteiset jutut: hautausmaalla käynti, lumiukko-ohjelma tv:stä, saunominen (pihasaunassa), hyvää ruokaa mummujen ja ukkien kesken, sekä kohokohtana tietenkin joulupukki!

Tänään joulupäivänä ollaan vaan oltu. Mä olen kyllä ollutkin niin väsynyt, etten muuhun olisi kyennytkään. Onhan sitä aina ennen joulua sellaista laittamista ja nyt kun vielä töissäkin käy. Lisäksi tämä mun mysteerisairastelu on verottonut voimia. (diagnoosia ei oikein vieläkään, reuma-arvot kyllä merkittävästi koholla. Havupuu-uutejuoma on onneksi vähän auttanut!)

Mulla on nyt lomaa ensi to asti. Tarpeeseen tulee. Nyt rauhotutaan ja levätään. Joulu on ihanaa aikaa ♥.

Marraskuunlopun tunnelmia

Ollut niin kiirettä taas parina viime viikkona, että tänne kirjoittelu vähän jäänyt. Olin siellä kurssilla sen yhden viikon, sitten oli heti perään Eetun synttärit ja tällä viikolla on ollut monenlaista Emman tuleviin kouluasioihin liittyvää juttua ja lisäksi mulla oli lääkärikin Vaasassa keskiviikkona. Firman pikkujoulut olivat myös perjantaina...

Aloitin tosiaan sitä havupuu-uutejuomaa juomaan silloin reilut kaksi viikkoa sitten ja aluksi tuntui, että se auttaa oloon, ja voihan se auttaakin, mutta kyllä mulla noita oireita kuitenkin on. Ei siellä lääkärissäkään vielä oikein mitään selvää diagnoosia tullut. Vielä otetaan kokeita lisää. Jotain yliliikkuvien nivelten oireyhtymää kyllä epäili.

Laitetaanpas tähän kuvia viime viikoilta:

Eetu sain 5-vuotissynttärilahjaksi kauko-ohjattavan Martin 

Kynttilänpuhallus jännittää

Tällaista lahjaa ei ihan kaikilta voikaan saada; Pirkko-mummu asialla.

Mun kynnet ♥

Ekat piparit tälle joululle

Emma pikku äitin apuri ♥

Hurja poraaja :)

Pikkujoulutyyliä

kiirettä..

Onpa tässä tosiaan monenlaista tulossa. No, ensi viikolla mulla on kampaaja ja manikyyri. Oi ihanaa. Mulla on nyt pari vkoa ollut geelit omien kynsien päällä tarkoituksena saada omat kynnet pysymään hyvinä ja kasvamaan pituutta ettei tarvisi niitä "jatkopaloja" (tippejä) liimailla. Hermostuin meinaan totaalisesti mun omiin katkeileviin kynsiin. Ensi viikolla on myös vanhempien vartti Emman eskarissa. Lisäksi kalenterista löytyy Emman psykologilla käynti kouluasioita varten. Ja onhan sitten vielä isänpäiväkin sunnuntaina.

Seuraava viikko tuleekin olemaan sitten raskas. Olen koko viikon koulutuksessa oppimassa uutta 3D-suunnitteluohjelmaa töitä varten. Töiden kannalta hyvä ja kaivattu juttu, mutta enhän mä hyvänen aika tajua kuinka kestän olla erossa lapsista niin kauan!? Ja kuinka ne täällä pärjäävät. No, ei se auta. Ja sekään ei kyllä auta, että tämä mun olo on mitä kummallisempi päivä päivältä. Niveloireet lisääntyvät ja sormet ovat aamuisin niin jäykät, kuumat ja turvonneet, että pelottaa. Kävin torstaina työterv.lääkärillä ja olenkin nyt sitten menossa reilun kahden vkon päästä yksityiselle reumatologille lähetteellä sieltä. Aiemminkin olisi aika löytynyt, mutta tuo kurssi tuossa justiin...

Ja sittenhän on kahden viikon päästä Eetun 5-vuotissynttäritkin jo. Myös pikkujoulukausi tekee tuloaan. Ja tietty oikein itse joulukin... Huh.
Ostin muuten torstaina Havupuu-uute-juomaa ajatellen jos siitä olisi mulle jotain apua. En tiedä onko kukaan esim. reumaan siitä saanut apua, mutta katsotaan.

http://www.ravintorengas.fi/

Eilen käytiin Antin kanssa taas vaihteeksi syömässä kahdestaan. Kokkolan Amarillo on hyvä paikka siihen. Ja mummu, ukki ja Jani-eno hyviä lapsenvahteja.

Mun lookkia eilisillalta:

Mekko h&m ja sukkahousut Lindex