Kävin jo viikko sitten homeopaatin vastaanotolla, kun sain ajan järjestymään tälle ennenkin mua ja lapsiakin erilaisissa vaivoissa auttaneelle homeopaatille. Miksi lopetin sen LDN:n käytön ja siirryin homeopatiaan? Ihan siitä syystä, että tajusin, ettei se lääke tule mua ikinä parantamaan. Oireita LDN:n piti lievittää, mutta ei se sitäkään tehtäväänsä tuntunut enää täyttävän, vaan kuumeinen olo tuli pienestäkin rasituksesta.
Mähän kävin keväällä 2012 eräällä homeopaatilla oikein Tampreella asti, mutta hän ei valitettavasti osannut antaa oikeita troppeja. Olisi pitänyt vaan heti tuolloin mennä tälle tutulle. Parempi kuitenkin myöhään... Ja myöhä tosiaankin alkoi olemaan. Ainakin omasta mielestäni. Eihän tämmöisenä sairaana oleminen ole mitään elämää.
Oli uskomatonta kuulla, kun homeopaatti sanoi, että mä kyllä tulen terveeksi! Mutta tiedättekö, viikon nyt homeopaattisia valmisteita käyttäneenä alan olla samaa mieltä. Näyttäisi, että mulle osattiin määrätä juuri oikeat tropit. Homeopatiassahan oireet ensin pahenevat. Mulla on nyt tähän viikkoon mahtunut melkein koko reilun kahden vuoden sairastelujaksoni koko oirekirjo. Jopa jonkun aikaa poissa ja unohduksissakin ollut aivosumu. Homeopaatti sanoi mulle, että on hyvä jos oireet tosiaankin ensin pahenevat ja että mä varmasti kestän ne, koska kuitenkin niin kauan olen jo ollut sairas. Meinasi, että kuukaudessa voin jo parantua. Mulla on syyskuussa seuranta-aika.
Homeopatiasta vielä sen verran, että siinä hoidetaan nimenomaan sairauden aiheuttaja, ei oireita. Tulen kyllä suosittelemaan varmasti tätä hoitomuotoa kaikille jos mä vaan parannun ja saan sen elämäni takaisin, mikä mulla oli vielä kolme vuotta sitten. Elämää, iloa, touhua. Ja sitä kuinka voin antaa kaikkeni lapsilleni.
