Emman koulu

Kävin tänään Emman ja Emman henkilökohtaisen avustajan kanssa tutustumaan Emman tulevaan kouluun Alahärmän kirkonkylän ala-asteen pienluokkaan. Mehän siellä Antin ja Emman kanssa jo talvella käytiin kerran, mutta nyt sitten vielä, kun voimme olla varmoja, että Emma sinne menee. Luokka vaikuttaa kyllä oikein sopivalta Emman tasoiselle. Tämä on oikein hyvä ratkaisu varsinkin kun koulussa käyvät kaikki terapeutitkin. Uskon ja toivon, että Emma sinne sopeutuu hyvin - tekipä siellä jo muuan poika Emmalle tykkäys-tunnustuksenkin.

Nyt kuitenkin vietetään kesä ensin. Niin no, kunhan Eetun syksyn hoitokuviot ovat selvillä. Eetu menee tuohon lähi-eskariin, mutta ap-ja ip.hoidon järjestäminen kunnalla vielä mietinnässä..

Tuu jo kesä!

Toissapäivänä oli jo todella kesän tuntua - mä shortsit jalassa tein pihahommia. Nyt onkin sitten pari päivää satanut. Hyväähän sekin tekee kesän edistymiselle. Ja Eetun siitepölyallergialle. Voi sentään, kun joka kevät pikkuinen saa kärsiä. Tänä vuonnahan on kuulemma ennätyksellinen siitepölykevät ja silläpä varmaan eilen tiemme veikin Eetun kanssa lääkäripäivystykseen. Silmät ihan punaiset ja kipeät toisella.

Minäkin vielä siitä mykoplasmasta kärsin. Tiistaina kävin pienen rullasuksihiihtolenkin ja sen jälkiseuraamuksista tässä nyt kärsin. En tykkää yhtään sairastella! (no kukapa nyt tykkäis) Oon niin tottunut touhuamaan, että tuntuu niin niin vaikealta ja väärältä vaan välin maata, kun muuta ei jaksa.

Emman kouluasia syksylle onneksi on selvä: menee Alahärmän kirkonkylän kouluun erityisluokalle. Oma tuttu avustaja täältä mukana ja iltapäivällä koulun jälkeen avustaja tulee meille kotiin Emman kanssa. Poikien hoitokuviot syksyltä onkin vielä auki.. Tai toivottavasti Elias pääsee takaisin päiväkotiin ja Eetuhan aloittaa eskarin täällä kyläkoulussa, mutta iltapäivähoitoa ei ole koulussa järjestetty!? Meille ei ole vielä ilmoitettu, että mites sitten. Nämä on näitä pienen paikkakunnan hankaluuksia, joita kyllä tuntuu vuosi vuodelta löytyvän lisää...

Mutta mulla alkaa kesäloma 15.6. jälkeen ja vasta elokuussa sitten palaa insinööri hommiinsa :).

Mukavaa kesän odotusta ♥

Emma metsässä.

Tukka kasvoi taas vaihteeksi :)

kiirettä..

Onpa tässä tosiaan monenlaista tulossa. No, ensi viikolla mulla on kampaaja ja manikyyri. Oi ihanaa. Mulla on nyt pari vkoa ollut geelit omien kynsien päällä tarkoituksena saada omat kynnet pysymään hyvinä ja kasvamaan pituutta ettei tarvisi niitä "jatkopaloja" (tippejä) liimailla. Hermostuin meinaan totaalisesti mun omiin katkeileviin kynsiin. Ensi viikolla on myös vanhempien vartti Emman eskarissa. Lisäksi kalenterista löytyy Emman psykologilla käynti kouluasioita varten. Ja onhan sitten vielä isänpäiväkin sunnuntaina.

Seuraava viikko tuleekin olemaan sitten raskas. Olen koko viikon koulutuksessa oppimassa uutta 3D-suunnitteluohjelmaa töitä varten. Töiden kannalta hyvä ja kaivattu juttu, mutta enhän mä hyvänen aika tajua kuinka kestän olla erossa lapsista niin kauan!? Ja kuinka ne täällä pärjäävät. No, ei se auta. Ja sekään ei kyllä auta, että tämä mun olo on mitä kummallisempi päivä päivältä. Niveloireet lisääntyvät ja sormet ovat aamuisin niin jäykät, kuumat ja turvonneet, että pelottaa. Kävin torstaina työterv.lääkärillä ja olenkin nyt sitten menossa reilun kahden vkon päästä yksityiselle reumatologille lähetteellä sieltä. Aiemminkin olisi aika löytynyt, mutta tuo kurssi tuossa justiin...

Ja sittenhän on kahden viikon päästä Eetun 5-vuotissynttäritkin jo. Myös pikkujoulukausi tekee tuloaan. Ja tietty oikein itse joulukin... Huh.
Ostin muuten torstaina Havupuu-uute-juomaa ajatellen jos siitä olisi mulle jotain apua. En tiedä onko kukaan esim. reumaan siitä saanut apua, mutta katsotaan.

http://www.ravintorengas.fi/

Eilen käytiin Antin kanssa taas vaihteeksi syömässä kahdestaan. Kokkolan Amarillo on hyvä paikka siihen. Ja mummu, ukki ja Jani-eno hyviä lapsenvahteja.

Mun lookkia eilisillalta:

Mekko h&m ja sukkahousut Lindex 

tosi tavallista joo... No joo joo!

Niin, eihän se tosiaan tämä meidän perheen elämä kuitenkaan ihan tavallista aina ole. Tai tällä hetkellä tuntuu siltä. Ei kuitenkaan varmaan kovin moni vanhempi joudu vuotta etukäteen miettimään seuraavana syksynä koulunsa aloittavan lapsensa tulevaa koulua. Esimerkiksi Eetullehan on itsestään selvää, että ensi syksynä aloittaa eskarin omassa lähikoulussa ja sitten eka luokan siellä jne.

Mutta kuitenkin, toisaalta, tämän blogin nimi kuvastaa osaltaan sitäkin, että vaikka meillä on erityislapsi perheessä, me ei olla jouduttu luopumaan mistään tavallisesta. Molemmat vanhemmat käyvät töissä, kaikkia lapsia viedään ihan samoihin harrastuksiin. Kotona puuhaillaan kaikkea tavallista, normaalia lapsiperheen elämää. Kaiken tämän mahdollistaminen vaatii vaan "vähän" enemmän. Emmalla on ne omat temppuilunsa ja on kuitenkin kehityksessä jäljessä ikäisiään. Mutta normaali arki on ihan parasta terapiaa Emmalle. En ole ikään (no ehkä joskus, myönnän) ajatellut olla ottamatta Emmaa esimerkiksi kauppaan mukaan. Kyllähän se siellä karkailee ja temppuilee, mutta eihän se ikinä opi siellä kunnolla toimimaankaan jos ei saa harjoitella.

Mutta tuohon kouluasiaan palatakseni. Viime viikollahan me kävimme erityiskoulussa naapurikaupungissa tutustumassa, mutta jäi aika kaksijakoiset tunnelmat. Olisin niin toivunut, että ainoa mahdollinen huolenaihe liittyen ko. kouluun menoon olisi vain ollut matka. Mutta siinä on nyt vähän muutakin. Tämä on vähän harmi, kun täytyy itse asiat selvittää. Nyt täytyisi selvittää olisiko toisessa naapurikaupungissa jotain erityiskoulua. Ja oman lähikoulunkin mahdollisuudet täytyisi selvittää...

Tammikuussa 2009

Huh, no onneksi mulla on ylihuomenna kampaaja. Saa aina välillä ajatella vain itseään. Joku kiva, ehkä räväkkä, tyyli olisi kiinnostava. Mutta toisaalta, en haluaisi pitkästä tukasta luopua. Silti mä aina muistelen tätä tukkaani, olihan se ihana!

Elämäni eka vanhempainilta

Jotenkin tunnen itseni vanhaksi, kun lapsi on jo kouluikäinen ja olimme siis vanhempainillassa tänään. No, kai sitä  pakostakin vanhenee. Ja mielestäni mä olin jo "vanha" tullessani äidiksi 25-vuotiaana silloin kun Emma syntyi. Mutta vanhempainilta oli ihan kiva kokemus.

Mä oon nyt ollut tällä viikolla nämä kolme päivää pois töistä, kun ensin tuli Eetu sairaaksi ja sitten Eliaskin. Nyt ovat onneksi terveitä. Itse asiassa ei Eliakselle tullutkaan kun pientä lämpöä. Täytyy nyt toivoa, ettei Emmalle tulisi kuumetta, nuhainenhan sekin on kyllä ollut. Tylsä syksy tämmösten sairasteluiden takia. Ja muutenki. Mä en tykkää kovinkaan tästä syksystä. Tulis jo heti talvi. Mulla itellänikin tänään taas ollut "sairainen olo". Onneksi muuten työterveyslääkäri laittoi mut lähetteellä keskussairaalaan tarkempii tutkimuksiin. Ei ole ollenkaan normaalia, että melkein joka päivä pientä lämpöä + plus muut oireet.

No, ehkä kuumeesta johtuen tilasin turkisliivin Ellokselta. Tai ainakin hyvä pistää sen piikkiin jos joku ihmettelee. En oikein ole ko. juttuun aiemmin innostunut, mutta nythän niitä on joka paikassa, että kyllähän sellanen munkin vaatekaappiin saa tulla :).

http://www.ellos.fi/dv/30-Ylaosat-Liivit/jsfn/_/N-fu1Z1z141hoZ1z141xe?Nr=302082

Kaikenlaista..

Niin se meni tuo viikonloppukin jo. Oltiin tosiaan mieheni kanssa la-su pienellä reissulla Vaasassa. Shoppailtiin ja nautittiin hotellielämästä. Tosin mä en shoppaillut itselleni oikeastaan mitään kummempaa. Joo, kun ei vaan ollut tarvetta. No okei, sentään nyt yhden rannekorun ja huivin :). Illallahan siellä hotellin yhteydessä olevassa Amarillo-ravintolassa esiintyi NRJ:n aamupojat. Sen verran jaksoin valvoa, että ko. heput siellä ennen sitystä bongasin, mutta väsymys vei voiton ja klo 23.40. me paineltiin nukkumaan hotellin lakanoihin. Tuota miestäni nyt ei kyllä pahemmin koko aamupojat kiinnostaneet. Mä oon vissiin jotenkin hassun huumorintajun omaava, kun mä ihan tykkään tästä:

Eetu oli tullut vkl:n aikana kuumeeseen ja olinkin tänään sen kanssa kotona. Myös huominen menee kotioloissa, koska vieläkin pojalla meinaa kuumetta olla. Harvoin meillä lapset sairastaakaan...

Tänään käytiin myös tutustumassa erityisluokkaan, koska Emman kouluasioita ollaan jo alettu miettimään ja jossain sen on tarkoitus ensi syksynä ekaluokka aloittaa. Erityisluokka se ei tule olemaan, sen tiedän nyt sanoa. Ensi viikolla sitten erityiskouluun 50 km:n päähän tutustumaan.